Päiväkirjasta...
Joulukuun 1. klo 17.00
Lunta sataa. Ensilumi on sitten kaunista. Luonto tulee kauniin valkoiseksi
ja mieli piristyy, kun ei ole enää niin pimeää. Tein vaimolleni ja
itselleni kuuman rommitotin ja istuimme ikkunan ääressä katsomassa
hiutaleiden leijumista kevyesti maahan ja peittämässä puun oksia. Todella
kaunista.
Joulukuun 2.
Heräsin ja katsoin ikkunasta ulos. Koko maiseman peitti kristallinkirkas
uusi lumi. Hieno näky. Jokaisella puulla ja pensaalla oli valkoinen kaapu.
Tein talven ensimmäiset lumityöt ja nautin joka kolallisesta.. Kolasin
sekä pihan että jalkakäytävän. Myöhemmin päivällä teknisen viraston aura
aurasi tien ja työnsi lumen portin eteen. Kuljettaja hymyili minulle ja
vilkutti. Minäkin vilkutin hänelle ja kolasin portin taas auki.
Joulukuun 3.
Viime yönä satoi vajaat 15 cm lunta ja pakkasta on pari astetta.
Pihakoivuista katkesi muutamia oksia lumen painosta. Tein lumityöt ja
taas saatuani työt valmiiksi, tuli aura-auto. Lumi oli talla kertaa
ruskeanharmaata.
Joulukuun 4.
Sää lauhtui, lumi suli sohjoksi, joka jäätyi liukkaaksi, kun pakkanen taas
laski. Kaaduin perseelleni jalkakäytävälle. 150 mk poliklinikkamaksua,
mutta onneksi mitään ei ollut poikki. Sääennustus lupasi lisaa lunta.
Joulukuun 5.
Yhä kylmää. Myin vaimon auton ja ostin maasturin, jotta hän pääsisi
töihin. Auto liukui kuitenkin päin kaidetta ja oikea etukulma meni aika
pahasti kasaan. Viime yönä satoi reilut 15 cm lunta. Molemmat autot ovat
aivan suolassa ja kurassa. Tiedossa lumitöitä tänään. Se perkeleen aura
ajoi meidän ohitse kaksi kertaa.
Joulukuun 6.
10 astetta pakkasta. Lisää tuota perhanan lunta. Pihalla ei ole yhtään
puuta tai pensasta, joka ei olisi vahingoittunut. Sähköt oli poikki
melkein koko yön. Yritin pitää talon lämpimänä kynttilöilla ja
bensiinilämmittimellä, joka tosin roiskaisi hiukan yli, syttyi tuleen ja
oli polttaa koko talon. Sain onneksi matolla tukahdutettua liekit, mutta
sain toisen asteen palovammoja käsiini ja silmäripset ja kulmakarvat
paloivat. Auto karkasi käsistä matkalla poliklinikalle ja hajosi
lunastuskuntoon.
Joulukuun 7.
Tuota vittuperkeleen valkoista paskaa tulee koko ajan. Kaikki perkeleen
vaatteet pitää olla päällä, jos haluaa käydä postilaatikolla. Jos saan
käsiini sen kusipään, joka ajaa tuota aura-autoa, niin revin siltä sydämen
rinnasta. Se on varmaan kulman takana kytiksessä ja odottaa, kunnes saan
jalkakäytävän puhtaaksi! Sähköt yhä poissa. Vesijohto jäätyi ja näyttää
siltä, ettei katto kestä lumen painoa.
Joulukuun 8.
Saatana, 12 perkeleen senttiä uutta vitun lunta ja vitun räntää ja vitun
jäätä, ja herra yksin tietää mitä paskaa sitä taivaasta viime yönä tuli.
Yritin osua aura-auton kuljettajaa jäähakulla, mutta se pääsi pakoon.
Vaimo jätti minut. Auto ei lähde käyntiin. Luulen, etta minusta on tulossa
lumisokea. En pysty liikuttamaan varpaitani. En ole nähnyt aurinkoa
viikkoihin. Ennusteissa luvataan lisää lunta. Viima tekee ilman purevaksi.
Perkele, muutan Espanjaan. Vituttaa niin perkeleesti! Saatanan lumi ja
koko talvi.